Osaamisen hallinta

Miten omaa osaamista voidaan parhaiten hallita uudessa työpaikassa. Miten perehtyminen ja perehdyttäminen uuteen tehtävään ja työympäristöön tapahtuu. 

Työnantajien haastatteluissa nuorilta odotetaan avointa mieltä ottaa haasteita vastaan. Uuden työntekijän tuloon varaudutaan infoamalla henkilökuntaa ja järjestämällä tulijalle oma työpaikka, tietokone ja erilaisia materiaaleja, joita työssä tulee tarvitsemaan. Usein erilaisista työtehtävistä ja niissä käytettävistä ohjelmista on olemassa myös ohjeita, joita uusi työntekijä voi hyödyntää tehtävään oppiessaan. Erilaiset perehdyttämissuunnitelmat ovat usein myös käytössä ja ne auttavat tiedostamaan mitä kaikkea perehdyttämisessä on huomioitava.
Käytännössä nuori perehdytetään työhön aluksi kierrättämällä häntä työyksikössä ja esittelemällä paikkoja ja henkilökuntaa. Esittelyvaiheessa on tärkeä kertoa keneen uusi työntekijä voi olla yhteydessä missäkin asiassa, esimerkiksi jos tulee ongelmia tietokoneen kanssa tai tietyn ohjelman kanssa, työyhteisössä on yleensä joku, joka on perehtynyt niihin ja voi auttaa. Nuorelle kerrotaan myös mitä työyksikössä tehdään ja miksi. Lopuksi opastetaan työtehtäviin. 

Oman osaamisen hallinta



Oman osaamisen tunnistamisella kohotetaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota, kun koulussa opitun tiedetään johtavan kohti tulevaisuuden työelämää.

Yksilön osaaminen muodostuu erilaisista tiedoista, taidoista, kokemuksista, verkostoista ja kontakteista. Yksilön osaaminen muodostuu myös asenteesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista, jotka auttavat selviytymään työtilanteista. Yksilön osaamisen seurauksena syntyy hyvä työsuoritus. Osaamiseen vaadittavat tiedot ja taidot hankitaan koulutuksen, opiskelun, lukemisen ja tekemisen kautta. Kokemus liittyy kaikkeen elämän aikana suoritettuun tekemiseen ja hiljaiseen tietoon.

Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuuluvat persoonallisuus ja asenteet, jotka vaikuttavat siihen, miten koulutus ja osaaminen painottuvat ja ilmenevät eri henkilöillä. Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuuluu myös tunneäly, joka sisältää henkilökohtaisia ja sosiaalisia taitoja. Näiden avulla tulemme toimeen toisten ja myös itsemme kanssa. Erilaiset kontaktit, yhteydet muihin osaajiin ja verkostoihin kuuluvat myös osaamiseen. Etenkin asiantuntijuus on nykyään yhä enemmän tiimityötä, yhteistyötä ja verkostoitumista toisten asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa. 

Osaaminen syntyy oppimalla. Oppiminen voi olla joko tietoista tai tiedostamatonta. Työpaikalla tiedostamatonta oppimista on kaikki ne yrityskulttuurin ja toimintatapojen omaksumiset, joissa siirtyy hiljaista tietoa. Ympäristö opettaa myös huomaamatta tai osoittamalla, mikä on sallittua ja mikä ei-sallittua käytöstä. Oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden kanssa, joten työelämässä täytyy oppia myös kommunikoimaan ja toimimaan keskenään työyhteisöissä. Tulemaan toimeen kaikkien työyhteisössä olevien erilaisten ihmisten ja erilaisten persoonallisuuksien kanssa.

Työpaikalla kuulutaan aina johonkin ryhmään, työyhteisöön ja ryhmässä oppiminen on aina tehokkaampaa. Ryhmässä voi myös kehittää vuorovaikutuksen, keskustelun, ajattelun ja vaikuttamisen taitojaan erilaisten ihmisten kanssa. Työpaikalla voi siis kehittyä sekä työntekijänä että ihmisenä, osaajana, ongelmien ratkaisijana ja vaikka vaikuttajana.

Lähteet:

Grönfors Terttu. 2010. Työssä oppiminen. Avain tuottavuuteen. Kauppakamari. Helsinki.

Kauhanen, J. 1996. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Helsinki: WSOY.
Kupias, P. & Peltola, R. 2009. Perehdyttämisen pelikentällä. Helsinki: Gaudeamus.
Otala, L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Helsinki: WSOYpro.
Viitala, R. 2004. Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita Prima Oy.